Terveytemme.fi -palautekysely
Haluamme parantaa raportointipalvelujamme ja keräämme tietoa palvelun asiakastyytyväisyydestä ja kehityskohteista. Kyselyyn vastataan nimettömästi.
Avaa kysely tästä
FinMonik 2018-2019 -tutkimuksen tuloksia
Viittausohje: Kuusio H, Seppänen A, Jokela S, Somersalo L, Koskela T & Lilja E. FinMonik -tutkimuksen perustulokset 2020. Verkkojulkaisu: www.terveytemme.fi/finmonik
FinMonik 2018-2019 on koko Manner-Suomessa asuvalle ulkomailla syntyneille ulkomaalaistaustaisille kohdennettu kyselytutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa Suomen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä näiden taustatekijöistä. Tämä tulosraportti kattaa laajasti eri teemoja, kuten mm.: kotoutumisen, sosiaalisen hyvinvoinnin, syrjintä- ja väkivaltakokemukset, työ- ja toimintakyvyn, terveydentilan, palvelujen käytön ja luottamuksen palveluihin.
Tulokset perustuvat toukokuun 2018 ja tammikuun 2019 välillä kerättyyn aineistoon. Tutkimuksen otos (n = 12 877) poimittiin Väestörekisteristä ositetulla satunnaisotannalla, jolla kiintiöitiin maakuntiin ja kuuteen kaupunkiin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa) ennalta määrätty otoskoko. Tutkimuksen vastausaktiivisuus oli 53,1 %. Tiedot kerättiin ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella. Niille, jotka eivät olleet vastanneet sähköiseen kyselyyn, lähetettiin paperinen kysely. Kyselyyn vastaamattomille tehtiin lopuksi puhelinhaastatteluja. Kyselylomake oli saatavilla 18 kielellä ja puhelinhaastatteluja tehtiin kymmenellä eri kielellä.
Tulokset ovat tarkasteltavissa maaryhmissä sukupuolittain ja ikäryhmittäin, sekä maakunnissa ja kaupungeissa sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Niiltä osin kun kysymykset ovat yhteneväisiä, esitetään myös FinSote 2018-tutkimuksen vastaava tulos. Tulokset on vakioitu iällä ja sukupuolella suhteessa koko väestöön niissä indikaattoreissa, joissa koko väestön tieto on ollut saatavilla. Muissa indikaattoreissa maaryhmittäiset tiedot on vakioitu iällä ja sukupuolella. Tuloksille on laskettu virhemarginaalit (95 % luottamusvälit), joiden avulla on mahdollista arvioida satunnaisvaihtelun vaikutusta tuloksiin.
Tulosten laskemisessa käytettiin painokertoimia, joilla on huomioitu erisuuret poimintatodennäköisyydet ositteissa ja lisäksi pienennettiin vastauskadon aiheuttamaa harhaa. Painokertoimet laskettiin vastaustodennäköisyysmallinnuksella, josta saadut ennustetodennäköisyyksien käänteisluvut (inverse probability weight, IPW) kalibroitiin vastaamaan koko perusjoukon jakaumia. Vastaustodennäköisyysmallinnus tehtiin random forest -menetelmällä. Mallissa käytettiin Väestörekisterikeskuksesta saaduista otostiedoista seuraavia tietoja: ikäryhmä, sukupuoli, Suomen kansalaisuus, maaryhmä, asuinalue (erityisvastuualue), siviilisääty, asuinvuodet Suomessa, maahanmuuttoikä, talouden koko sekä alaikäisten lukumäärä taloudessa. Lisäksi mallissa oli Tilastokeskuksen tiedoista koulutus ja sosioekonominen asema. Kalibroinnissa huomioitiin asuinalue (otannassa käytetyt ositteet, 24 aluetta), ikäryhmä, sukupuoli, maaryhmä ja koulutus. Painokertoimet laskettiin kaikille tutkimukseen osallistuneille, sekä erikseen pitkään kyselyyn vastanneille. Pitkän kyselyn painokertoimia käytettiin niille kysymyksille, jotka eivät sisältyneet lyhythaastatteluun. Painokertoimien laskemisessa käytettiin R-paketteja randomForest ja survey.
FinMonik-tutkimuksen toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen suunnitteluun osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), oikeusministeriön (OM), Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen sekä Oulun, Tampereen, Turun, Vantaan ja Helsingin kaupungin asiantuntijoita. Rahoittajina ovat olleet EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (EUSA/ AMIF), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Espoon kaupunki ja THL.
Tutkimusraportti
- Hannamaria Kuusio, Anna Seppänen, Satu Jokela, Laura Somersalo, Eero Lilja
Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa: FinMonik-tutkimus 2018-2019.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 01/2020.
Muualla verkossa
► FinMonik-tutkimuksen esittelysivut
Yhteystiedot
FinMonik-tutkimuksen vastaava tutkija
Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7657
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi