|
25-vuotiaan laskennallisesti jäljellä oleva elinaika.
|
|
25-vuotiaan elinajanodote kertoo, kuinka monta elinvuotta juuri 25 vuotta täyttäneillä henkilöillä vielä olisi keskimäärin jäljellä, jos heidän kuolleisuutensa vastedes olisi eri ikävaiheissa sama kuin näihin ikäryhmiin kuuluvilla henkilöillä oli laskelman pohjana olevina vuosina. Sen avulla voidaan kuvata tiiviisti yhdellä luvulla 25 vuotta täyttäneiden kuolleisuutta jossakin väestössä; se ei siis ole ennuste elinajan pituudesta sen paremmin yksilö- kuin väestötasollakaan. 25-vuotiaan elinajanodotetta käytetään mm. aikuisväestön tai sen osaryhmien kuolleisuuden kehityksen tarkastelussa, ja se soveltuu erityisen hyvin mm. sosioekonomisten kuolleisuuserojen kuvailuun, koska tätä nuoremmilla sosioekonomisen aseman määrittäminen on vaikeaa.
|
|
25-vuotiaan elinajanodotteen lähtökohtana ovat ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen avulla lasketut, eri ikävälejä koskevat kuolemanvaaraluvut. Ne kertovat, millä todennäköisyydellä ikävälin alarajan saavuttanut henkilö kuolee ennen kuin saavuttaa seuraavan ikävälin alarajan. Kuvitteellista, esim. 100 000 henkilön suuruista syntymävuosiluokkaa karsitaan näiden ikäryhmittäisten kuolemanvaaralukujen mukaisesti ikävaiheittain lähtien 0-vuotiaasta ja edeten elämänkaaren loppuun asti. Näin saadaan selville tämän kuvitteellisen joukon eri ikävaiheessa elämien vuosien kokonaismäärä. 25-vuotiaan elinajanodote saadaan laskemalla 25-vuotiaana tai sitä vanhempana elettyjen vuosien kokonaismäärä ja jakamalla tämä luku 25-vuotiaana elossa olleiden määrällä. Osoittimien muodostamisessa käytetyt tilastolliset menetelmät on kuvattu tarkemmin menetelmäraportissa (PDF).
|
- Sukupuoli
- Koulutus (koulutusaste Tilastokeskuksen tutkintorekisterin perusteella. Luokat: matala: enintään perusasteen koulutus, ylempi: vähintään keskiasteen koulutus)
- Alue (maakunnat)
- Ajanjakso
|
|
Tunnusluku perustuu Helsingin yliopiston Sosiologian laitoksen ja Tilastokeskuksen yhdessä muodostamaan työssäkäyntitilastoon pohjautuvaan aineistoon, jota on täydennetty kuolinsyyrekisterin kuolinsyytiedoilla. Aineistoon on aluksi poimittu 11% otos kaikista vuosina 1987-2007 työssäkäyntitilaston piiriin kuuluneista Suomessa asuvista henkilöistä yhdistettynä kuolemansyyrekisterin tietoihin samoilta vuosilta. Tätä otosta on täydennetty kuolleiden lisäotannalla siten, että aineisto kattaa 80% kaikista kuolemantapauksista vuosina 1987-2007. Osoittimien laskemisessa on käytetty näin muodostetun aineiston tietoja vuosilta 1999-2007.
|
- Pitkänen K, Sihvonen AP: Johdatus väestötieteeseen -verkkosivusto (Luku 6 Kuolleisuus)
- Koskinen S, Jalovaara M, Martelin T. "Kuolleisuuden mittaluvut". Kirjassa: Koskinen S ym. toim., Suomen Väestö, 2007, s. 30-32.
- Valkonen T, Martikainen P, Remes H. "Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysynet suurina 2000-luvulla". Suomen Lääkärilehti 2007;62:3891-3896.
- Kauppinen TM, Valkonen T, Martikainen P, Tarkiainen L. "Elinajanodotteen muutos Helsingissä 1991-2005: Helsinkiläiset saaneet lisää elinvuosia, mutta niitä on vähemmän kuin muilla suomalaisilla". Kuntapuntari 3/2008.
|
|
Aineistojen tietoja voidaan pitää erittäin luotettavina, sillä niihin ei vaikuta usein kyselytutkimuksia vaivaava kato tai vastaustaipumukset. Alueittaiset tiedot on esitetty 5 vuoden jaksoissa, jotta eri kuolemansyistä saadaan riittävä määrä havaintoja osoittimien laskemiseksi.
|
| 2010-10-18 |
| Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi |
|
Pekka Martikainen, väestöntutkimuksen yksikkö, sosiologian laitos, Helsingin yliopisto, sähköposti etunimi.sukunimi@helsinki.fi
|
|