|
Vastasyntyneen (0-vuotiaiden) elinajanodote on tilastollinen luku, joka ilmaisee vastasyntyneen laskennallisen elinajan.
|
|
Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka vanhoiksi tiettynä vuonna syntyneet ihmiset keskimäärin eläisivät, jos heidän kuolleisuutensa eri ikävaiheissa olisi sama kuin eri ikäryhmiin kuuluneilla henkilöillä oli laskelman pohjana olevana vuonna. Sen avulla voidaan kuvata tiiviisti yhdellä luvulla jossakin väestössä eri ikäryhmissä tietyllä ajanjaksolla vallinnutta kuolleisuutta; se ei siis ole ennuste elinajan pituudesta sen paremmin yksilö- kuin väestötasollakaan. Vastasyntyneen elinajanodotetta käytetään mm. väestön tai sen osaryhmien kuolleisuuden kehityksen tarkastelussa, ja se on yksi keskeisimmistä ja luotettavimmista eri maiden tai alueiden elintasoa kuvaavista tunnusluvuista.
|
|
Vastasyntyneen elinajanodotteen lähtökohtana ovat ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen avulla lasketut, eri ikävälejä koskevat kuolemanvaaraluvut. Ne kertovat, millä todennäköisyydellä ikävälin alarajan saavuttanut henkilö kuolee ennen kuin saavuttaa seuraavan ikävälin alarajan. Kuvitteellista, esim. 100 000:n suuruista syntymävuosiluokkaa karsitaan näiden ikäryhmittäisten kuolemanvaaralukujen mukaisesti ikävaiheittain lähtien 0-vuotiaasta ja edeten elämänkaaren loppuun asti. Näin saadaan selville tämän kuvitteellisen joukon koko elämänsä aikana elämien vuosien kokonaismäärä. Vastasyntyneen elinajanodote saadaan jakamalla tämä luku kohortin alkuperäisellä koolla eli tässä esimerkissä 100 000:lla. Osoittimien muodostamisessa käytetyt tilastolliset menetelmät on kuvattu tarkemmin menetelmäraportissa (PDF).
|
- Sukupuoli
- Alue (maakunnat)
- Ajanjakso
|
|
Tunnusluku perustuu Helsingin yliopiston Sosiologian laitoksen ja Tilastokeskuksen yhdessä muodostamaan työssäkäyntitilastoon pohjautuvaan aineistoon, jota on täydennetty kuolinsyyrekisterin kuolinsyytiedoilla. Aineistoon on aluksi poimittu 11% otos kaikista vuosina 1987-2007 työssäkäyntitilaston piiriin kuuluneista Suomessa asuvista henkilöistä yhdistettynä kuolemansyyrekisterin tietoihin samoilta vuosilta. Tätä otosta on täydennetty kuolleiden lisäotannalla siten, että aineisto kattaa 80% kaikista kuolemantapauksista vuosina 1987-2007. Osoittimien laskemisessa on käytetty näin muodostetun aineiston tietoja vuosilta 1999-2007.
|
- Pitkänen K, Sihvonen AP: Johdatus väestötieteeseen -verkkosivusto (Luku 6 Kuolleisuus)
- Koskinen S, Jalovaara M, Martelin T. "Kuolleisuuden mittaluvut". Kirjassa: Koskinen S ym. toim., Suomen Väestö, 2007, s. 30-32.
- Valkonen T, Martikainen P, Remes H. "Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysynet suurina 2000-luvulla". Suomen Lääkärilehti 2007;62:3891-3896.
- Kauppinen TM, Valkonen T, Martikainen P, Tarkiainen L. "Elinajanodotteen muutos Helsingissä 1991-2005: Helsinkiläiset saaneet lisää elinvuosia, mutta niitä on vähemmän kuin muilla suomalaisilla". Kuntapuntari 3/2008.
|
|
Aineistojen tietoja voidaan pitää erittäin luotettavina, sillä niihin ei vaikuta usein kyselytutkimuksia vaivaava kato tai vastaustaipumukset. Alueittaiset tiedot on esitetty 5 vuoden jaksoissa, jotta eri kuolemansyistä saadaan riittävä määrä havaintoja osoittimien laskemiseksi.
|
| 2010-10-18 |
| Terveytemme-projektiryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sähköposti terveytemme@thl.fi |
|
Pekka Martikainen, väestöntutkimuksen yksikkö, sosiologian laitos, Helsingin yliopisto, sähköposti etunimi.sukunimi@helsinki.fi
|
|